Tämä artikkeli käsittelee transnaisten hormonikorvaushoitoa.

Feminisoivan hormonihoidon tarkoituksena on naisellistaa vartaloa ja samalla estää mieshormonien vaikutuksia kehoon. Hormonihoito muuttaa ihon koostumusta ja kehon rasvakudosten jakautumista feminiinisemmäksi, vahvistaa hiuksia, kasvattaa rintoja ja vaikuttaa aivoihin (mahdollisesti mm. tunteiden kokemiseen ja herkkyyteen). Hormonihoito vaikuttaa myös kehon aineenvaihduntaan (mm. muuttaa hikoilun feminiiniseksi) ja voi myös vaikuttaa heikentävästi erektiokykyyn, libidoon, lihaksistoon ja vartalon karvoitukseen. Luuston muotoa, ääntä tai parrankasvua hormonit eivät merkittävästi muuta. Lisäksi pitkäaikaisesta hormonikorvaushoidosta seuraa usein (pysyvä) steriiliys.

Feminisoivaan hormonihoitoon kuuluu yleensä ainakin estrogeeni ja antiandrogeeni (joista antiandrogeenin voi jättää pois kivesten poiston jälkeen). Useat lisäävät hormonihoitoon myös DHT-estäjän ja keltarauhashormonin.

1 Miesvartalon luontainen hormonitoiminta

Hypotalamus (aivojen hormonitoimintaa säätelevä osa) erittää sykäyksittäin GnRH:ta (gonadoliberiini eli gonadotropiineja vapauttava hormoni). GnRH-pulssit saavat aivolisäkkeen erittämään FSH:ta (follikkelia stimuloiva hormoni) ja LH:ta (luteinisoiva hormoni). LH ja FSH säätelevät kivesten hormonituotantoa ja siittiöiden tuotantoa. Leydigin solut kiveksissä aktivoituvat LH:n vaikutuksesta ja tuottavat testosteronia ja muita mieshormoneita. Kivesten lisäksi lisämunuaiskuori tuottaa pienempiä määriä androgeenejä.

Mieshormonit vaikuttavat kehossa androgeenireseptorien (AR) kautta. Osa testosteronista muuttuu DHT:ksi (dihydrotestosteroni) 5AR-entsyymin (5-alfa-reduktaasi) vaikutuksesta soluissa ja osa vaikuttaa suoraan androgeenireseptoreihin. DHT on noin viisi kertaa tehokkaampi mieshormoni kuin testosteroni.

Osa testosteronista muuttuu elimistössä estrogeeneiksi aromataasientsyymin vaikutuksesta. Toiseen suuntaan (estrogeenit → androgeenit) muutosta ei tapahdu.

2 Antiandrogeenit

Antiandrogeenien eli mieshormonien estäjien tarkoituksena on estää mieshormonien vaikutukset kehoon. Yleisvaikutteisia antiandrogeenejä tarvitaan yleensä vain ennen sukuelinkirurgiaa tai orkiektomiaa (kivesten poistoa).

2.1 Syproteroniasetaatti (Androcur)

Syproteroniasetaattia vaikuttavana aineena sisältävä Androcur on Suomessa yleisimmin käytetty antiandrogeeni. Se estää LH:n tuotantoa lamauttaen siten kivesten toimintaa, estää mieshormonien sitoutumista kehon androgeenireseptoreihin ja toimii heikon keltarauhashormonimaisesti.

Androcurin tyypillinen annostus hormonihoidossa on 50 mg vuorokaudessa, mutta yksilöllinen annos voi vaihdella tästä suuresti (12,5–200 mg/vrk). Tabletit niellään yleensä kokonaisena nesteen kera.

Sivuvaikutuksina voi esiintyä muunmuassa väsymystä, maksa-arvojen nousua sekä prolaktiinitasojen nousua.

2.2 Spironolaktoni (Spiresis/Spirix/Spiro)

Spironolaktoni eli "spiro" on verenpaine- ja nesteenpostolääkelääke (nk. diureetti), jolla on antiandrogeenisia vaikutuksia. Se on USA:ssa käytetyin antiandrogeeni (Androcurilla ei ole siellä myyntilupaa), mutta Suomessa sitä käytetään harvemmin. Spironolaktonia myydään Suomessa mm. tuotenimillä Spiresis ja Spirix. Spironolaktoni vähentää testosteronin tuotantoa kiveksissä ja salpaa androgeenireseptoreita.

Antiandrogeeninä käytettäessä spironolaktonia käytetään yleensä korkeampina annoksina kuin muissa käyttötarkoituksissa, joten lääkkeen sivuvaikutukset voivat tällöin olla suuremmat. Tyypillinen annostus antiandrogeeninä on 100–300 mg vuorokaudessa.

Mahdollisina sivuvaikutuksina mm. kaliumaineenvaihdunnan häiriöt ja munuaisongelmat. Spironolaktonilääkitys hidastaa kaliumin poistumista elimistöstä ja siksi sen yhteydessä tulisi välttää korkeakaliumista ruokavaliota.

Spironolaktonin etuna on, että sitä voi saada verenpainelääkkeeksi lääkäriltä, joka ei suostu määräämään varsinaista hormonikorvaushoitoa.

2.3 Muut

Muita harvinaisempia vaihtoehtoja antiandrogeeneiksi ovat:

  • GnRH-estäjät (kalliita, estävät GnRH-pulssit, käytetään Suomessa lähinnä syöpälääkkeinä)
  • Bikalutamidi (estää mieshormonien sitoutumisen androgeenireseptoreihin, käytetään Suomessa lähinnä syöpälääkkeenä)
  • Flutamidi (estää mieshormonien sitoutumisen androgeenireseptoreihin, käytetään Suomessa lähinnä syöpälääkkeenä)

3 DHT-estäjät

DHT-estäjät estävät DHTn muodostumista elimistössä. Ne eivät riitä ainoaksi antiandrogeeniksi. Ne suojelevat erityisesti hiusrajaa, joka on osalla ihmisistä geneettisistä syistä hyvin herkkä DHT:n vaikutuksille. DHT-estäjiä määrätään lääkkeeksi mm. miestyyppiseen kaljuuntumiseen ja eturauhasvaivoihin.

DHT-estäjät toimivat estämällä 5AR-entsyymin toimintaa ja siten testosteronin muuttumista DHT:ksi. Ne saattavat lievästi nostaa testosteronin määrää elimistössä, mutta mieshormonivaikutus jää heikommaksi, koska voimakkaampaa DHT:tä on vähemmän.

DHT-estäjien käytöllä ei ole merkittäviä riskejä tai sivuvaikutuksia. Raskaana olevat naiset eivät saa käsitellä DHT-estäjiä sisältäviä lääkkeitä sillä ne voivat vaikuttaa sikiön kehitykseen jo pienissäkin määrin.

3.1 Finasteridi

Finasteridi on yleisin käytössä oleva DHT-estäjä. Sitä saa kalliina patentoituina 1mg pillereinä ja halpoina 5 mg pillereinä useilta eri valmistajilta. Tyypillinen vuorokausiannos on neljäsosa 5 mg pilleristä eli 1,25 mg. Finasteridiä kirjoittavat yleislääkäritkin verrattaen helposti ja sen hankkiminen on usein helppoa ennen varsinaista hormonihoitoakin. Lääkärin voi pyytää kirjoittamaan finasteridireseptin vaihtokelpoisena, geneerisenä reseptinä, jolloin reseptillä saa apteekista sillä hetkellä halvimman valmisteen.

Suomessa myytäviä finasteridivalmisteita: - geneerisiä, halpoja 5 mg valmisteita

  • Finasterid Alternova (98 kpl pakkaus)
  • Finasterid BMM Pharma (30 ja 100 kpl pakkaus)
  • Finasterid Copypharm (30 ja 100 kpl pakkaus)
  • Finasterid IVAX (100 kpl pakkaus)
  • Finasterid Orion (30 ja 100 kpl pakkaus)
  • Finasterid Ratiopharm (30 ja 100 kpl pakkaus)
  • Gefina (30 ja 100 kpl pakkaus)
  • Tifisterid (30 ja 100 kpl pakkaus)

- kalliita patenttivalmisteita

  • Propecia
  • Proscar

3.2 Dutasteridi

Dutasteridi on tehokkaampi DHT-estäjä. Suomessa myynnissä mm. kauppanimellä Avodart. Se on huomattavasti finasteridiä kalliimpi ja Suomessa melko harvoin käytetty.

4 Estrogeenit

Estrogeenihoidon tarkoituksena on naisellistaa kehoa. Yleensä hormonihoidossa käytetään estradiolia, joka on identtistä munasarjojen tuottaman 17-beta-estradiolin kanssa. Se feminisoi tehokkaasti eikä yleensä aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia.

Joissain tutkimuksissa estrogeenikorvaushoidon on todettu nostavan rintasyöpä- ja veritulppariskiä, mutta yksiselitteistä näyttöä tästä ei ole sillä useat tutkimukset aiheesta on tehty synteettisillä tai konjugoiduilla estrogeeneillä, joilla edellämainitut riskit ovat todennäköisesti luontaista estradiolia suuremmat. Veritulppariski on ilmeisesti suurin oraalisesti (nieltynä) annostellulla estrogeenilla ja pienin transdermaalisesti (ihon kautta) annosteltuna. Veritulppariskiryhmään kuuluvat etenkin iäkkäät (+40v) ja/tai tupakoivat. Myös muita, esim. synnynnäisiä tai sairaudesta johtuvia riskitekijöitä epäillään olevan (mm. geneettinen poikkeama veren hyytymistekijöissä, liikalihavuus tai suvussa esiintyneet sydän- ja verisuonitaudit). Rintasyöpäriskiryhmään kuuluvat ihmiset, joilla on esiintynyt suvussa rintasyöpää.

Erilaiset synteettiset estrogeenit ovat huomattavasti luontaista estradiolia vaarallisempia. Erityisesti ehkäisypillerien sisältämä etinyyliestradioli on korkeina annoksina haitallista maksalle ja saattaa sisältää luontaista estradiolia korkeamman veritulppa- ja rintasyöpäriskin. Lisäksi niiden annostus poikkeaa täysin luontaisen estradiolin annostuksesta.

Konjugoidut estrogeenit (mm. USA:ssa kauppanimellä Premarin), jotka ovat tamman virtsasta eroteltuja estrogeenejä, eivät ole Suomessa yleisessä käytössä eivätkä muutenkaan ole suositeltavia hormonikorvaushoitoon mm. niiden estradiolia suurempien sivuvaikutusten ja riskien sekä alhaisemman tehon takia.

Moniin estradiolivalmisteisiin voi hakea erityiskorvattavuutta sukupuolen vahvistamisen (hetu-korjauksen) jälkeen. Suomessa Kela ei tunnusta transsukupuolisuusdiagnoosia (F64.0) erityiskorvattavuusperusteeksi. Estrogeenihoidon erityiskorvattavuus on yleisestiottaen mahdollista vain vahvistetulla (naisen) henkilötunnuksella ja erityiskorvattavuusedellytyksellä (Kela 121) 'sukurauhasten vaikea vajaatoiminta'.

Suomessa estradiolia myydään 1 mg ja 2 mg pillereinä. Yleinen estradiolin annostelutapa on (puolitettu) tabletti kerrallaan sublinguaalisesti, eli kielen alla liottaen. Kielen alta otettaessa estradioli ohittaa suurimmaksi osaksi maksan ensikierron, ja siten vaikutus on voimakkaampi ja se rasittaa maksaa vähemmän.

Tyypillinen vuorokausiannos on 4–8 mg. Sopiva annos vaihtelee ihmisestä toiseen paljonkin ja ainoa tapa löytää itselleen sopiva annos on kokeileminen.

Seuraavat merkit ovat tyypillisiä:

  • Estradiol Sandoz – sinisiä nopeasti liukenevia pillereitä, hieman jauhoinen, erityiskorvattava
  • Zumenon – tiilenpunaisia hieman hitaammin liukenevia pillereitä, erityiskorvattava
  • Progynova – vaaleansinisiä kovia pillereitä, estradiolivaleraattia, erityiskorvattava
  • Estrofem – makeita sinisiä nopeasti liukenevia pillereitä, kallis – ei kelakorvausta

Muista yllä luetelluista valmisteista poiketen Progynova sisältää vaikuttavana aineena estradiolivaleraattia eikä kovan ja hitaasti liukenevan koostumuksensa perusteella sovellu yhtä hyvin kielen alta annosteltavaksi. Suurin osa estradiolivalmisteista (Estradiol Sandoz, Zumenon, Estrofem) sisältää vaikuttavana aineena luonnollista 17-beta-estradiolia kemiallisesti vastaavaa estradiolihemihydraattia.

Jos henkilö kuuluu veritulppariskiryhmään voidaan pillereiden sijasta käyttää estrogeenilaastareita (mm. Estradot) tai -geeliä (mm. Estrena, Estrogel). Tällöin ongelmaksi saattaa muodostua riittämätön annostus.

Suomessa ei ole tällä hetkellä myynnissä tyypillisesti hormonihoidossa käytettäviä estradiolivaleraatti- tai estradiolisypionaatti-injektiovalmisteita. Ainoa myynnissä oleva injektiovalmiste on polyestradiolifosfaattia sisältävä Estradurin, jonka tehosta on ristiriitaisia kokemuksia.

Huomionarvoista on, että tilanteessa jossa keho tuottaa mieshormoneja, ilman antiandrogeenejä toteutetussa hormonihoidossa estrogeenien naisellistavat vaikutukset jäävät vähäisiksi.

5 Keltarauhashormoni (progesteroni)

Osa transnaisista yhdistää hormonihoitoon keltarauhashormonin eli progesteronin. Keltarauhashormonia käytetään yleisimmin rintojen kasvun avustamiseen ja tasoittamaan mielialoja. Lisäksi sillä voi olla suotuisia vaikutuksia mm. luustoon, ihoon, kynsiin, kilpirauhaseen, verenkiertoon, libidoon ja kylmänsietokykyyn. Sivuvaikutuksia ja riskejä voivat olla mm. ihon rasvoittuminen ja mahdollisesti kohonnut rintasyöpäriski (ilmeisesti suurin käytettäessä synteettisiä progestiineja).

Yleisimmin käytetty valmiste on luonnollista keltarauhashormonia sisältävä Lugesteron ja annostuksena yksi 100 mg kapseli vuorokaudessa. Valitettavasti Lugesteron on melko kallis eikä kuulu kela-korvattavuuden piiriin.

Osa käyttäjistä käyttää keltarauhashormonia säännöllisesti, osa pyrkii jäljittelemään sillä kuukautiskiertoa.

Lisäksi on olemassa useita synteettisiä keltarauhashormonijohdannaisia eli progestiineja. Niiden vaikutukset vaihtelevat hyvistä (mm. dydrogesteroni) hyvin ongelmallisiin ja androgeenisesti vaikuttaviin valmisteisiin (mm. noretisteroni).

6 Labrat

Omalla sivullaan.

7 Linkkejä